Lähetä sähköpostia meille
Lue/kirjoita vieraskirjaamme
Pikahakemisto Ankka Kolilla -90
Bouvier des Flandres - Rotumääritelmä
Julkaistu PALVELUSKOIRAT-lehdessä 2/94
Kirj. Jorma & Pirkko Lankinen

ALKUPERÄ

Bouvier des Flandres on rotuna lähtöisin Flanderin alueelta, joka jakautuu nykyisellään Ranskan Belgian ja Hollannin alueelle. Virallisesti Ranska ja Belgia ovat rodun kotimaat.

Rodun kehityksestä ja varhaishistoriasta kerrotaan monenlaisia tarinoita ja selvästi rodulle tyypillisiä koiria on nähtävissä jo varhaiselta keskiajalta peräisin olevissa maalauksissa.

Bouvier-nimi tarkoittaa karjapaimenta, mutta rotu on kautta aikain toiminut talonpoikaisväestön "yleiskoirana" niin karjapaimenena, vartijana, vetojuhtana kuin tarvittaessa kirnun pyörittäjänäkin. Flaamilaiset ovatkin käyttäneet (ja käyttävät edelleenkin) koiristaan monenlaisia lempinimiä kuten esimerkiksi koehond (lehmäkoira), vlaamsje veedrijver (flaamilainen karjanajaja) tai hyvin osuva vuilbaard (mutaparta)

Rotua käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa runsaaasti sotatehtävissä ja kanta pieneni minimiinsä sodan tappioiden myötä. 1918 Belgian kennelliitto päätti ryhtyä toimenpiteisiin tämän käyttökoirarodun jalostuksen edistämiseksi, jotta sodan menetykset saataisiin korjattua. Bouvieria ei ole rotuna koskaan erikseen synnytetty, sen rotukanta on ikivanha.

Virallinen rotumääritelmä on laadittu niinkin myöhään kuin 1937, mutta jo aikaisemminkin rotu on ollut esillä kotimaidensa koiranäyttelyissä.
1970-luvulla alkoi voimakas kannan kasvu, ja rotu on nykyisellään yleinen ja suosittu kaikkialla maailmassa. Hollannissa on rotu ollut eniten rekisteröity koirarotu 70-luvulta (huippuvuosina rekisteröitiin lähes 10 000 koiraa vuosittain) aina korvantypistyskiellon voimaanastumiseen saakka, joka laski merkittävästi sen suosiota.

Kaiken kaikkiaan bouvier on eräs voimakkaimmin yleistyneitä koirarotuja Euroopassa viimeisen vuosikymmenen aikana.

BOUVIER SUOMESSA

Suomeen ensimmäiset bouvierit tuotiin ilmeisesti jo 40-luvulla, muiden pohjoismaiden kannan syntymisen yhteydessä, mutta ensimmäinen rodun edustaja rekisteröitiiin virallisesti vasta 1974. Tämän jälkeen kanta lisääntyi hiljalleen parin koiran vuosivauhdilla, kunnes rodun kotimainen kasvatus alkoi 1981. Tämän jälkeen rodun rekisteröintimäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Nykyisellään rotua rekisteröidään Suomessa vuosittain noin 100 koiraa. Kaikkiaan suomeen on rekisteröity vuoden 1995 alkuun mennessä 862 bouvieria.

Alkuvuosien jalostustyö pohjautui pääosiltaan ruotsalaisiin koiriin, muutama tuonti belgiasta ja hollannista hankittiin jo karanteenirajan takaa. Rajojen avautuminen Keski-Eurooppaan toi rodulle runsaasti uutta jalostusmateriaalia lähinnä hollannista, ja tänä päivänä valtaosa kannastamme pohjaakin hollantilaisiin linjoihin.

Suomen Bouvier ry. (aiemmin Suomen Flanderinpaimenkoirat ry) perustettiin syksyllä 1981 parinkymmenen rodun harrastajan voimin. Yhdistys järjestää nykyisellään vuosittain useita palveluskoirakokeita, luonnetestejä, jäsentapaamisia sekä rotumestaruuskilpailut niin TOKO-, pelastuskoira kuin palveluskoirakokeissakin.
Vuoden 1994 kesällä järjestettiinn rodun ensimmäinen oma erikoisnäyttely Suomessa. Ja tapahtumasta aiotaan luoda vuosittainen traditio. Jo jonkin aikaa yhdistyksellä on ollut myös aktiivista, järjestäytynyttä aluetoimintaa yli 10 alueellisen yhteyshenkilön vetämänä.

ULKONÄKÖ

Bouvierin ulkonäkö on harrastuksen maailmanlaajuisesti kasvaessa voimakkaasti muuttunut viimeisien vuosikymmenien kuluessa melkoisesti.

Aina 70-luvun puoliväliin asti olivat koirat huomattavasti nykyistä (etenkin hollantilaista) tyyppiä keveämpirakenteisia ja köyhä- ja karkeakarvaisempia; jalostuksen painopiste oli tuolloin selkeästi käyttöominaisuuksilla. 70-luvun lopulla alkoi ulkomuodon määrätietoinen kehittäminen, ja tuloksena on alkuperäistä massivisempi ja etenkin karvaisempi bouvier.

Bouvierin silmäänpistävin ominaisuus on epäilemättä sen kaksinkertainen karvapeite. Alunperin turkki jakaantui selvään karkeaan killottomaan ja kuivaan päällyskarvaan sekä tiheään alusvillaan. Voimakas turkin lisääminen on kuitenkin saanut karkean peitinkarvan muuttumaan usein pehmeään, villaiseen suuntaan.

Turkissa piilee myös bouvierin omistajan yksi työsarka: runsas turkki vaatii säännöllistä harjaamista pysyäkseen takuttomana, ja mikäli haluaa koiransa pysyvän rodunomaisena myös säännöllisen siistimisen.
Rotumääritelmä kuvaa peitinkarvan pituudeksi noin 6 cm ja jopa vakavaksi virheeksi peitinkarvan liiallisen pituuden. Tässä suhteessa nykytyyppi poikkeaa rotumääritelmästä melkoisesti.

Karvapeitteen värin tulisi olla kellanruskea tai harmaa, kuitenkin väri voi käytännössä olla melkein mitä tahansa mustasta valkoiseen. Rotumääritelmän mukaan haalistuneet tai suklaanruskeat värit ovat vakavia virheitä. Bouvierin voimakas pää ja runsas parta ja viikset antavat sille tyypillisen karun tuikean ilmeen.

Bouvierin olemuksen tulee olla voimakas, mutta se ei saa antaa kömpelöä vaikutelmaa.

Juuri karhumainen olemus yhdistyneenä kissanketterään liikuntaan on ominaisuus, johon moni bouvierharrastaja on koirassa ensimmäiseksi kiinnittänyt huomiota. Bouvier hyppii, kiipeää, ryömii ja juoksee tavalla, joka ilmentää helppoutta, keveyttä, menohaluja ja vauhtia!

LUONNE

Bouvier on keskikokoa suurempi, vahva, kestävä ja toimelias käyttökoira. Sen rohkea, utelias ja omanarvontuntoinen luonne sekä terve ja voimakas rakenne antavat toisaalta monipuoliset mahdollisuudet harrastamiseen ja toisaalta velvoitteet omistajilleen kasvattaa koirastaan hyvin käyttäytyvä ja kaikissa tilanteissa hallinnassa pysyvä yhteiskuntakelpoinen koira. Bouvieruros on usein täysin vakuuttunut omasta roolistaan kulmakunnan kinginä ja omistajan tehtäväksi jää rajata tämän kingin toimenkuvasta sallitut ja kielletyt osa-alueet!

Bouviernarttu uhoaa vähemmän, mutta on salamannopea ja tehokas tappelija käsirysyn alettua.

Bouvier on hyvin koiramainen koira, sen vietti- ja vaistotoiminnot ovat pinnalla ja koira reagoi arkielämän tapahtumiin "oikein" ihan luonnostaan. Perheidylli on puhuttelevimmillaan bouviernartun hoitaessa, useimmiten varsin runsaslukuista, lapsikatrastaan isäkoiran pullistellessa laumansa etunenässä!
Bouvier on toisaalta tehokas ja totinen omiensa puolustaja ja toisaalta täysi pelle, leikki-ikäinen läpi elämänsä.

Kun näihin ominaisuuksiin vielä lisätään pohjaton uteliaisuus ja "terve nielu terveessä ruumiissa" ei harrastusmahdollisuuksissa ole kuin valinnan vaikeutta. Ja jollei mitään tehdä, bouvier keksii omat viihdykkeensä, joista useimmiten ajan mittaan kehkeytyy omistajansa arvion mukaan käyttäytymishäiriöitä. Mitä täysipainoisemmin bouvier saa osallistua perheensä kaikkeen elämään, sen onnellisempi se on. Bouvierilla on tilannetajua, se lojuu tarvittaessa yhtä tehokkaasti takanedusmattona saunaillassa kuin ylittää tunturikurua riippusiltaa pitkin!
Se on konstailematon ihmisen koira.

BOUVIER KÄYTTÖKOIRANA

Bouvier on koko olemassaolonsa ajan toiminut erilaisissa työtehtävissä. Karjan vartioinnin ja muiden maatalon töiden lisäksi sitä on koulutettu toimimaan mm. flaamilaisten salakuljettajien apurina - vastapuolen, poliisin toimesta puolestaan jäljittämään salakuljettajia ja puolustamaan isäntiään yhteenotoissa näiden kanssa. Armeija puolestaan on käyttänyt sodissa bouviereja viesti- ja vartiokoirina molempien maailmansotien aikana.

Bouvier onkin ollut viime vuosikymmenelle asti kotimaidensa poliisi- ja puolustuslaitoksen koirakannan perustana.

Suomessa bouvierin koetaival on vielä lyhyt. Rodun saatua kilpailuoikeudet palveluskoirakokeisiin vuonna 1987 ovat osallistujamäärät kasvaneet tasaisesti vuosi vuodelta.

Nykyisin bouvier on Suomessakin kilpailuaktiivisuudeltaan kasvanut kaikista palveluskoiraroduista voimakkaimmin. Vuoden 1993 aikana kilpailevia koiria oli 34 kappaletta, joiden yhteinen kilpailukertojen määrä oli 116. Samana vuotena rotua rekisteröitiin Suomessa 100 koiraa, joten aktiivisuus PK-puolella on rekisteröintimääriin nähden korkea.

Kilpailujen tulostaso on myös kehittynyt kilpailuoikeuden saamisen jälkeisistä "harjoitteluista" keskivertoa paremmaksi ja rodun ensimmäinen käyttövalio Naavaparran Rhododendron VK3, HK2, om. Ritva Kiveläinen on valmistunut vuonna 1993.

Harrastusta löytyy tänä päivänä kaikissa PK-lajeissa opastuskoetta lukuunottamatta. Rauniokoiraharrastus on kasvavaa, aktiivisia TOKO-koiria on parikymmentä tottelevaisuusvalioita on valmistunut kaksi. Rodun monipuolisuutta kuvaa sekin, etteivät edes paimennus-, vesipelastus- tai vetokokeet jää tänä päivänä vaille rodun edustusta - bouvierit tekevät kaikkea mitä isäntänsäkin!