Näillä sivuilla olevat palveluskoiratoiminnan yleisesittelyt on pääosin koottu SPKL ry:n julkaisuista. Lisätietoja palveluskoiratoiminnasta saat Palveluskoiraliiton toimistosta puh 09-8055799 tai paikallisista palveluskoirayhdistyksistä.

Pelastuskoirakokeiden säännöt muuttuvat 1.1.1997

Pelastuskoiratoiminta on tarpeellista hyötykoiraharrastusta. Työ on kehittynyt sodissa,

suuronnettomuuksissa, lumivyöryissä, joissa ihminen on jäänyt loukkuun. Koira pystyy kohdentamaan ihmisen syvältäkin erinomaisen hajuaistinsa avulla

.

Pelastuskoirien koulutus jakaantuu kolmeen peruslajiin: raunio-, pelastushaku- ja pelastusjälkikoirat. Kullekin koulutushaaralle on olemassa omat kokeensa.

Pelastusetsintätehtävissä vapaaehtoisten koiria saatetaan käyttää viranomaisten apuna. Pelastuskoirien koulutus- ja tutkinto-ohje, minkä Sisäasiainministeriö on julkaissut, määrittelee, mihin vapaaehtoisten koirien koulutus tulee suunnata.

Eksyneiden etsinnässä ovat parhaiten hyödynnettävissä jälki ja hakukoirat, joiden koulutuksessa Suomen Palveluskoiraliitolla on vakaa harrastajakuntansa. Näiden koirien kykyä mitataan kilpailujen muodossa kansallisilla ja kansainvälisillä (IPOR) säännöillä. Koirakon työskentelyn arvostelussa vainutyöskentelyllä on pääpaino. Lisäksi ohjaajille jotka sijoittuvat organisaatioon järjestetään myös omaa osaamista kehittävää koulutusta kuten

etsintä-, ensiapu-, suunnistus- ja viestintävälinekursseja.

IPOR koesäännön mukaan koiran työskentely jaetaan kolmeen eri osaan; vainutyöskentelyyn, tottelevaisuuteen ja ketteryyteen. Vainutyöskentelyyn kuuluvat; jälki, haku ja raunio.

Suomessa koiria käytetään mm. eksyneiden etsimiseen ja koulutetaan katastrofin varalta

rauniokoiriksi joiden lakisääteinen määrä on n. 600. Koiran kouluttaminen

pelastuskoiratoimintaan ja vaaditun koulutustason ylläpitäminen vaatii paljon aikaa. Niinpä

valtio on turvautunut vapaaehtoisiin asiasta kiinnostuneisiin harrastajiin.