Opaskoirakoulutuksen aloitti Suomen Punainen Risti vuonna 1940, jolloin ensimmäiset
opaskoirat luovutettiin talvisodassa näkönsä menettäneille. Vuodesta 1945 opaskoirakoulutus siirtyi Sotasokeat ry: n tehtäväksi, vuonna 1976 sitä jatkoi Opaskoirasäätiö ja vuodesta 1986 se on ollut Näkövammaisten Keskusliitto ry:n alaisuudessa.
Opaskoirayhdistys ry perustettiin vuonna 1948 tarkoituksenaan hankkia opaskoiria
siviilisokeille. Nykyään yhteiskunta kustantaa kaikki opaskoirat.
Opaskoirakokeissa testataan koiran ja myös koirankäyttäjän taitoja. Arvostelijoina toimivat pätevöidyt opaskoirakoetuomarit.
Opaskoirakokeissa voivat koirankäyttäjät mitellä taitojaan aina suomenmestaruustasolle saakka muiden palveluskoiraharrastajien kanssa. Säännöt ovat käytännönmukaiset ja kokeisiin voi jokainen koirankäyttäjä osallistua. Yhteistyö Opaskoirayhdistyksen, Suomen Palveluskoiraliiton ja opaskoirakoulun välillä on tiivistä. Yhdistys tukee taloudellisesti jäsentensä osallistumista opaskoirakokeisiin.
Opaskoiraväki haluaa kiinnittää huomiota asioihin, jotka littyvät näkövammaisten liikkumiseen opaskoiran kanssa liikenteessä: - Opaskoira ei osaa arvioida lähestyvää liikennettä. Monesti opaskoiraa pidetään ns. järkiolentona, joka muiden kulkijoiden tapaan väistää autoliikennettä.
Tämä ei pidä paikkaansa. - Opaskoira ei ymmärrä liikennevaloja. Koirankäyttäjän pitää itse tietää oikea ylitysajankohta. Tutuilla reiteillä hän voi esim. liikenteen kulusta päätellä, milloin
valo on vihreä. Ylityksissä opaskoira toimii käskyjen mukaan, koiranhaltija varmistaa kuulonsa avulla, milloin ylitys voidaan tehdä turvallisesti. - Opaskoiran keskittyminen häiriintyy puhuttelusta, jopa katseesta. Opaskoiraa ei pidä häiritä sen ollessa työssä. Kun opaskoiran kanssa kulkeva näyttää olevan pulassa, eksyksissä tai vaarassa, kannattaa asioida koiran haltijan kanssa. Yksinkertaisten ohjeiden avulla hän saa koiransa jälleen hallintaan.