Näillä sivuilla olevat palveluskoiratoiminnan yleisesittelyt on pääosin koottu SPKL ry:n julkaisuista. Lisätietoja palveluskoiratoiminnasta saat Palveluskoiraliiton toimistosta puh 09-8055799 tai paikallisista palveluskoirayhdistyksistä.

Hakukoirien historia ulottuu 1800-luvulle asti. Tuolloin ST Bernhardinkoiria käytettiin Alpeilla

lumeen hautautuneiden etsimiseen. Vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa saksalainen Konrad Most kehitti etsintätaitoja kouluttamalla poliisi- ja lääkintäkoiria. Kun maailmansota puhkesi 1914, ilmeni suuri tarve lääkintäkoirista, jotka osasivat etsiä taisteluissa haavoittuneita.

Ne koulutusmenetelmät, jotka Most tuolloin kehitti, ovat vieläkin osin käytössä hakukoiran koulutuksessa. 1950 luvun lopulla Svenska Brukshundklubben järjesti useita kilpailuja koirien etsintätaitojen testaamiseksi: hakukoe oli syntynyt. Suomeen hakukoe tuli 1970-luvun alussa. Kilpailijoita ja harrastajia oli vain kourallinen, mutta 1990-luvulla lajista on tullut suosittu ja kautta maan levinnyt koelaji.

Hakukoe koostuu kahdesta osasta: esine-etsinnästä ja henkilöhausta. Esine-etsinnässä koiran tulee viiden minuutin aikana löytää kolme ihmiselle kuuluvaa esinettä 50 m x 50 m kokoiselta maaalueelta. Henkilöhaussa koira etsii määrätyn kokoiselta alueelta sinne piiloutuneita ihmisiä, ns. maalimiehiä. Henkilöhakualueen koko kasvaa kilpailuluokittain. 1 -luokassa alue on kooltaan 100 m x 100 m ja etsintäaika 10 minuuttia. 2- luokassa alue on 100 m x 200 m ja etsintäaikaa on 15 minuuttia ja 3-luokassa alue on 100 m x 300 m ja etsintäaikaa on 20 minuuttia. Etulinjan keskeltä lähtee ns. keskilinja, joka kulkee alueen läpi takarajan keskelle.

Koiranohjaaja kulkee keskilinjaa pitkin ja lähettää koiraa etsimään maalimiehiä vuoroin oikealta ja vuoroin vasemmalta puolelta. Tuomari kulkee ohjaajan perässä keskilinjalla ja arvostelee koiran suorituksen. Koiran pitää risteillä etsintäalue kauttaaltaan ja ilmaista löytämänsä maalimiehet ohjaajalle, joko haukkumalla tai ns. rullailmaisulla (harvemmin).

Ennen ensimmäistä koetta esine-etsintä ja henkilöhaku on harjoiteltava vaihe vaiheelta. Harjoittelu vaatii useamman henkilön yhteistyötä ja kannattaa ottaa yhteyttä paikkakunnan koirakerhoon pätevän ohjaajan ja harjoitteluryhmän löytämiseksi. Harjoittelu tempaa mukaansa. Koiran on opeteltava pitämään vieraista ihmisistä. Sen pitää liikkua rohkeasti ja omatoimisesti vaikeakulkuisessa ja sankassakin metsässä ja silti sen tulee olla ohjattavissa

pitkänkin matkan päästä. Jos ilmaisutavaksi valitaan haukkuminen, koiran on pysyttävä maalimiehen luona ja haukuttava kunnes ohjaaja saapuu paikalle. Jos ilmaisutavaksi valitaan rullailmaisu, koiran on otettava kaulapannassa roikkuva rulla (nahkapötkö) suuhunsa maalimiehen löydyttyä ja palattava ohjaajan luo rulla suussa. Ohjaaja kytkee koiran ns. näyttönaruun (tavallisesti pidempi hihna, jonka päässä ei ole lenkkiä).

Käskystä, "näytä", kytketty koira vie ohjaajan maalimiehen luo. Koko harjoittelu perustuu siihen, että koiralle kehitetään erittäin suuri motivaatio vieraiden ihmisten etsimiseen. Tämä saavutetaan palkitsemalla koira pienestäkin oikeasta toiminnasta.

Hakukoiran kouluttaminen on hauskaa ja kiintoisaa. Sen lisäksi, että koira saa mielekästä fyysistä ja psyykkistä toimintaa ja ohjaajan kunto ja terveys paranevat, harjoittelusta on yhteiskunnalle hyötyä. Koiraa voidaan käyttää eksyneiden etsimiseen, menestyksekkäästi alueella, jossa on jo liikkunut paljon ihmisiä. Ne opetetaan etsimään ilmavainun avulla, jolloin ne eivät häiriinny tallatusta alueesta. Oikein motivoitu hakukoira etsii nopeasti ja varmasti sille osoitetun alueen. Koiran taitojen ja hyvän hajuaistin ansiosta kivenkolosta tai tuuhean kuusen

kätköistä suojaa hakenut eksynyt ei jää löytämättä.

Saattaapa käydä, että olet jossain kaukana korvessa marjoja poimimassa. Autolle palattuasi huomaat, että avaimet ovat pudonneet taskustasi. Tiedät suunnilleen paikan, johon avaimet ovat pudonneet. Ei muuta, kuin koira esine-etsintätehtävään ja pian ovat kadonneet avaimet kädessäsi.

SÄÄNNÖT